Kaikki DTS :sta
Yritys
Digi Toilet Systems Oy
Digi Toilet Systems Oy (DTS y-tunnus 2834943-1) on uuden mikrotermisen menetelmän ja kierrätyslannoitteiden asiantuntija. Yritys tarjoaa kokonaisvaltaista orgaanisten jätteiden käsittely- ja tutkimuspalvelua erilaisille jätteiden tuottajille.
Myös lopputuotteen tuotteistaminen sekä erilaiset luvitukset kuuluvat palveluihimme.
DTS Finland
DTS Finland on Digi Toilet Systems Oy:n markkinointiin erikoistunut aputoiminimi. Aputoiminimi on ollut toiminnassa toukokuusta 2020 lähtien. Markkinoinnin piiriin kuuluvat biomikserit oheistuotteineen, HappyFields tuoteperhe, sekä iTOA – konttikäymäläratkaisut.
Tuotemerkit
HappyFields
Toukokuusta 2020 lähtien DTS Finlandin tuottamat kierrätyslannoitteet ja maanparannusaineet ovat kuuluneet HappyFields-tuoteperheeseen. HappyFields-logo on takuu siitä, että tuote on valmistettu Digi Toilet Systems Oy:n mikrotermisellä menetelmällä ja tuote on turvallinen ja lisäaineeton kierrätyslannoite. Samalla se kertoo sen, että tuote on 100% kotimainen.
iTOA
iTOA on Digi Toilet Systems Oy kehittämä, patentoitu ja tuotesuojattu konttikäymäläratkaisu. Käymälät on rakennettu erotteleviksi kuivakäymälöiksi ja niissä syntyvät sanitaatiojätteet käsitellään turvallisiksi lopputuotteiksi samassa sanitaatiokokonaisuudessa mikrotermisen menetelmän avulla.
DTS- avainpaloja
Humanure
Taustaa ja tuloksia
Humanure on ihmisperäisistä jätteistä mikrotermisellä menetelmällä synnytetty puhdas, turvallinen ja lähes hajuton multamainen lopputuote, jota voidaan käyttää muun muassa maanparannusaineena ja lannoitteena. Tuotteen käytölle on saatu Ruokaviraston hyväksyntä.
Mikrotermisen menetelmän kehittäjä, kangasalalainen yrittäjä Raini Kiukas on suunnitellut Tampereen Hiedanrannan kuivaamoon rakennetun kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen koko saniteettihuollon. Siihen liittyen alueelle on rakennettu mittava kuivakäymäläkokonaisuus.
Käymälöissä on erottelevat istuimet, jolloin virtsan ja ulosteen erottelu on saatu aikaiseksi heti alkuvaiheessa. Kun erottelu tapahtuu jo istuinosiossa, on molempien jätejakeitten jatkojalostus mahdollista. Alueella eroteltua puhdasta virtsaa on pyydetty useampaankin tutkimukseen raaka-aineeksi.
Ulosteen kierrätyksen Kiukas ja Digi Toilet Systems Oy (DTS) hoitavat itse kehittämänsä mikrotermisen menetelmän avulla.
Digi Toilet Systems Oy on tutkinut ja kehittänyt koneellista orgaanisen jätteen käsittelyä, tätä niin sanottua mikrotermistä menetelmää ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tukemana helmikuusta 2018 lähtien.
Kyseessä on uudenlainen biologinen menetelmä, jossa hyödynnetään maaperämikrobeja optimaalisissa kasvuolosuhteissa ja saadaan helposti hajoavien materiaalien, kuten hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien maatumista aikaiseksi noin 24 tunnissa.
Menetelmä on erittäin nopea ja tehokas: Kuivaamosta kertynyt uloste ja paperimassa saadaan prosessin avulla puhtaaksi, turvalliseksi, lähes hajuttomaksi, multamaiseksi lopputuotteeksi reilussa vuorokaudessa.
Käsittely saa aikaan myös sen, että osa orgaanisista ravinteista mineralisoituu, ja jätteen lannoitearvo paranee. Hajotustoiminnan myötä jätteestä vapautuu runsaasti kosteutta, sekä hiilidioksidia. Hygienisointi kuivaa tuotetta edelleen, ja näin saadaan erittäin kuivaa ja konsentroitunutta lopputuotetta.
Mikroterminen menetelmä ei ole perinteistä kompostointia, eikä siihen myöskään pyritä.
Mikrotermisesti käsitellyn humanuren eli siis ihmisperäisen jätteen lannoitearvo vastaa kananlantaa. Kananlannassa on enemmän fosforia ja liukoista typpeä johtuen siitä, että lanta sisältää myös virtsa-aineet.
Humanure on rakenteeltaan kuivempaa ja hienojakoisempaa kuin kananlanta, ja täten se on myös rakeistettavissa. Hygienisointivaiheen ansiosta humanure on myös patogeenivapaata. Kananlannassa voi sitä vastoin olla muun muassa salmonellaa tai E.colia.
Rakeistetussa muodossa humanure on hajutonta ja siitä aiheutuu mikrotermisen käsittelyn jälkeen enää vähän CO2 – päästöjä.
| Humanure | Kanan lanta | |
| Kok-N | 9,5 kg/m3 | 9,4 kg/m3 |
| liukoinen N | 2,62 kg/m3 | 4,2 kg/m3 |
| Kok-P | 2,9 kg/m3 | 5,6 kg/m3 |
| Kok-K | 3,2 kg/m3 | 1,5 kg/m3 |
| kuiva-aine | 90 % | 57 % |
| tilavuuspaino | 300 kg/m3 | 537 kg/m3 |
| N/P/K | 3,5/1,1/1,2 |
Mikrotermiseen menetelmään perustuva sanitaatio on uraauurtava monessakin mielessä. Siitä saadut kokemukset ovat erittäin positiivisia.
Hiedanrannan tapahtumakeskuksen sanitaatiotilat ovat olleet perustamisen jälkeen lähes joka päiväisessä käytössä.
Uudenlaiseen käymäläkokonaisuuteen on herättänyt laajalti kiinnostusta ja siihen on käyty usein myös varta vasten tutustumassa. Vastaavia tiloja kun ei löydy muualta.
Kuivakäymälöiden siisteyttä ja toimivuutta on kehuttu, mutta myös moitittu. Moitteita on tullut hajuhaitoista, jotka johtuvat lähinnä siitä, että vanhaan rakennukseen ei ole saatu kunnollista ilmanvaihtoa aikaiseksi.
Suurimmat kehut on kerännyt se, että kuivakäymälöiden tuotokset on kerätty ja kierrätetty erikseen kiertotalouden hengessä.
Manure
Taustaa ja tuloksia
Mikrotermisen menetelmän mittavat mahdollisuudet ovat maataloudessa. Navettojen, sikaloiden ja kanaloiden liete- sekä kuivalanta, samoin muu maatiloilla syntyvä biojäte, ne muodostavat yhdessä kaikkialla maailmassa yhteiskunnallisen ongelman. Mikrotermisellä menetelmällä ongelma on selätettävissä
Digi Toilet Systems Oy (DTS ) on tutkinut Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoituksella (2018-2019) mikrotermisen menetelmän soveltuvuutta maatalouden orgaanisten jätejakeiden, eteenkin lantojen, käsittelyyn.
Kokemukset ja tulokset ovat hyviä. Vuorokaudessa (24 h) mikroterminen menetelmä tuottaa tiloille jätteistä puhdasta ja turvallista, fosforin ja muut tärkeät kivennäisaineet sisältävää eläinperäistä lannoitetta tai maanparannusainetta.
Tuotos on lähes hajutonta ja kuivaa multamaista ainetta, valmista joko varastoitavaksi, myytäväksi tai välittömästi takaisin peltoon levitettäväksi.
Kierrätysratkaisua ja maatalouden jätteiden käsittelypalvelua on kaivattu kipeästi maatilojen jäteongelmien ratkaisuksi. Mikroterminen menetelmä onkin otettu erittäin hyvin vastaan ja uusia yhteistyötahoja on löydetty muun muassa luomutuotannosta.
Mikrotermisessä prosessissa käytetään apuna maaperästä eristettävissä olevia mikrobeita. Niiden olosuhteet on optimoitu lämmön, kosteuden sekä hapetuksen suhteen. Ihanteellisissa olosuhteissa mikrobit pilkkovat orgaanisen jätteen hyvin nopeasti, noin vuorokaudessa.
Mikrotermiseen menetelmään liittyy säädettävä etäseuranta, jonka avulla voidaan taata sekä prosessin että lopputuotteen korkea laatu ja puhtaus.
DTS:ssä on tehty jo vuosia hiljaista tutkimustyötä Kiukkaan kehittämän mikrotermisen menetelmän avulla saatujen lopputuotteiden toimivuudesta reaaliolosuhteissa, muun muassa Kangasalla sijaitsevalla koetilalla.
Kuiva, puhdas, hajuton ja myrkytön, mutta ravinteikas uusioaines auttaa maaperään levitettynä kasvit aivan uuteen kukoistukseen. Siitä on lukuisia näyttöjä koekasvatusten ansiosta.
Eläinperäisten jätteiden käsittelyprosessin aikana tuotokset puhdistuvat kaikista vaarallisista bakteereista, mutta säilyttävät fosforin sekä muut tärkeät ravinteet ja hivenaineet. Lannoitteeksi sopivan maanparannusaineen lisäksi valmistusprosessi tuottaa hiilidioksidia, joka on johdettavissa esimerkiksi maatilojen kasvihuoneisiin.
Raini Kiukas ja hänen johtamansa yritys DTS toimivat tiiviissä yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan, Ympäristöterveyden tutkimusryhmän kanssa. Yhteistyön ansiosta kyetään todentamaan muun muassa käsiteltyjen jätteiden puhtaus eli sekin, että kaikki mahdolliset erilaisia tauteja aiheuttavat patogeenit on saatu prosessin kuluessa hävitetyiksi.
Suomessa muodostuu vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia tuotantoeläinten lantaa, jonka sisältämät ravinteet ovat alihyödynnettyjä. Suurin osa lannasta levitetään edelleen pelloille lietelantana.
Ongelmaksi lanta muuttuu siinä vaiheessa, kun karjatila kasvaa ja lantaa syntyy yli maatilan oman lannoitustarpeen. Silloin lietelantaloden kapasiteetti ylittyy ja viljelijä tarvitsee lisää peltoalaa, jotta lanta saadaan kiertoon. Ongelman ymmärtää parhaiten, kun tiedostaa, että lantaa syntyy maatiloilla jopa kaksi kertaa enemmän kuin maitoa.
Lanta on käsittelemättömänäkin hyvä ravinnepitoinen maanparannusaine. Se sisältää kuitenkin sekä kuivalantana, mutta eteenkin lietelantana niin paljon vettä, että sen kuljetus maatilojen ulkopuolelle lannoitustarkoituksessa on taloudellisesti kannattamatonta.
Jotta maidontuotantoalueiden, suurkanaloiden ja -sikaloiden lanta saataisiin paremmin kiertoon, tulisi lanta saattaa sellaiseen muotoon, että sen varastointi, kuljetus ja käsittely järkevöityy ja tulee tehokkaammaksi.
Mikrotermisellä menetelmällä lannasta valmistuu turvallista, fosforin ja muut tärkeät ravinteet ja kivennäisaineet sisältävää maanparannusainetta.
Maatalouden ammoniakkipäästöt, raskaan koneiston aiheuttama peltojen tiivistyminen sekä ravinteiden ohivirtaus vesistöihin ovat tavalla tai toisella käsittelemättömästä lannasta aiheutuvia ongelmia. Käsittelemätön lanta voi myös levittää sairauksia. Lisäksi siitä aiheutuu huomattavia hajuhaittoja ympäristöönsä.
Teollisuuden orgaaniset sivuvirrat
Teollisuuden eloperäiset jätejakeet
Mikrotermisellä menetelmällä kyetään käsittelemään ihmis- ja eläinperäisten jätteiden sekä biojätteiden lisäksi lukuisia erilaisia teollisuuden sivuvirtoja eli teollisuuden eloperäisiä jätejakeita.
Mikroterminen menetelmä tarjoaa teollisuudelle mitä moninaisimmat mahdollisuudet saattaa syntyneet tuotannon sivuvirrat kierrätyskäyttöön.
Tuotteiden testausprosessi saattaa kestää ja vaatia esikäsittelyä. Jos kuitenkin teollisuusjätteelle löydetään järkevä uusiokäyttömahdollisuus, kannattaa testaus suorittaa.
Tällä hetkellä DTS:ssä tehdään tiivistä tutkimustyötä muun muassa selluteollisuudesta ylijääneen puuaineksen eli nollakuidun mikrotermiseen käsittelyyn ja lopputuotteen hyödyntämiseen liittyen.
Eloperäisten jätejakeiden käsittelylle on useita syitä. Käsittelyn tulisi olla sellaista, että jätejakeen määrä tai tilavuus pienenee käsittelyn tuloksena ja sen kuljetus sekä varastointi mahdollistuvat ja muuttuvat taloudellisestikin järkeviksi.
Kun käsittelyn avulla jätteen hajutkin saadaan hallintaan, voidaan jätteestä tuottaa hyödykettä (lannoite, maanparannusaine, rehu, kuitumateriaali, lämpöä, energiaa ja niin edelleen). Hygienisoinnin kautta tuote voidaan muuttaa turvallisemmaksi käsitellä, samalla estetään patogeenien aiheuttamien sairauksien leviäminen.
Eloperäistä jätettä syntyy hyvin monelta teollisuuden alalta. Teollisuuden alasta riippuen jätteen laatu, heterogeenisyys, määrä ja koostumus vaihtelevat hyvinkin paljon. Suurin osa syntyvistä jätteistä sisältää ravinteita, mutta esimerkiksi paperi- ja selluteollisuuden sivuvirrat ovat lähinnä kuitua.
Tässä luettelo niistä teollisuuden aloista, joissa mikrotermiselle menetelmälle soveltuvaa orgaanista jätettä syntyy:
- Paperi- ja selluteollisuus: nollakuitu ja muut ylijäämäkuidut sekä lietteet
- Biokaasun tuotannon mädäte
- PIMA; pilaantuneet maa-ainekset
- Teurastamot
- Ruoanjalostus: palvaamot, esikäsittelylaitokset, pakkaamot, valmisruokatuotanto, leipomot,
- Kuorimot: perunan – ja muiden juuresten kuoret
- Panimot ja virvoitusjuomatehtaat: mäski
- Mehustamot: marja- ja hedelmäjätteet
- Puutarhat, kasvihuoneet
- Paahtimot