Yritys

Digi Toilet Systems Oy

Digi Toilet Systems Oy (DTS y-tunnus 2834943-1) on uuden mikrotermisen menetelmän ja kierrätyslannoitteiden asiantuntija. Yritys tarjoaa kokonaisvaltaista orgaanisten jätteiden käsittely- ja tutkimuspalvelua erilaisille jätteiden tuottajille.

Myös lopputuotteen tuotteistaminen sekä erilaiset luvitukset kuuluvat palveluihimme.

DTS Finland

DTS Finland on Digi Toilet Systems Oy:n markkinointiin erikoistunut aputoiminimi. Aputoiminimi on ollut toiminnassa toukokuusta 2020 lähtien. Markkinoinnin piiriin kuuluvat biomikserit oheistuotteineen, HappyFields tuoteperhe, sekä iTOA – konttikäymäläratkaisut.

Tuotemerkit

HappyFields

HappyFields

Toukokuusta 2020 lähtien DTS Finlandin tuottamat kierrätyslannoitteet ja maanparannusaineet ovat kuuluneet HappyFields-tuoteperheeseen. HappyFields-logo on takuu siitä, että tuote on valmistettu Digi Toilet Systems Oy:n mikrotermisellä menetelmällä ja tuote on turvallinen ja lisäaineeton kierrätyslannoite. Samalla se kertoo sen, että tuote on 100% kotimainen.

iToa

iTOA

iTOA on Digi Toilet Systems Oy kehittämä, patentoitu ja tuotesuojattu konttikäymäläratkaisu. Käymälät on rakennettu erotteleviksi kuivakäymälöiksi ja niissä syntyvät sanitaatiojätteet käsitellään turvallisiksi lopputuotteiksi samassa sanitaatiokokonaisuudessa mikrotermisen menetelmän avulla.

DTS- avainpaloja

Humanure

Taustaa ja tuloksia

Humanure on ihmisperäisistä jätteistä mikrotermisellä menetelmällä synnytetty puhdas, turvallinen ja lähes hajuton multamainen lopputuote, jota voidaan käyttää muun muassa maanparannusaineena ja lannoitteena. Tuotteen käytölle on saatu Ruokaviraston hyväksyntä.

Mikrotermisen menetelmän kehittäjä, kangasalalainen yrittäjä Raini Kiukas on suunnitellut Tampereen Hiedanrannan kuivaamoon rakennetun kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen koko saniteettihuollon. Siihen liittyen alueelle on rakennettu mittava kuivakäymäläkokonaisuus.

Käymälöissä on erottelevat istuimet, jolloin virtsan ja ulosteen erottelu on saatu aikaiseksi heti alkuvaiheessa. Kun erottelu tapahtuu jo istuinosiossa, on molempien jätejakeitten jatkojalostus mahdollista. Alueella eroteltua puhdasta virtsaa on pyydetty useampaankin tutkimukseen raaka-aineeksi.

Ulosteen kierrätyksen Kiukas ja Digi Toilet Systems Oy (DTS) hoitavat itse kehittämänsä mikrotermisen menetelmän avulla.

Digi Toilet Systems Oy on tutkinut ja kehittänyt koneellista orgaanisen jätteen käsittelyä, tätä niin sanottua mikrotermistä menetelmää ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tukemana helmikuusta 2018 lähtien. 

Kyseessä on uudenlainen biologinen menetelmä, jossa hyödynnetään maaperämikrobeja optimaalisissa kasvuolosuhteissa ja saadaan helposti hajoavien materiaalien, kuten hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien maatumista aikaiseksi noin 24 tunnissa.

Menetelmä on erittäin nopea ja tehokas: Kuivaamosta kertynyt uloste ja paperimassa saadaan prosessin avulla puhtaaksi, turvalliseksi, lähes hajuttomaksi, multamaiseksi lopputuotteeksi reilussa vuorokaudessa.

Käsittely saa aikaan myös sen, että osa orgaanisista ravinteista mineralisoituu, ja jätteen lannoitearvo paranee. Hajotustoiminnan myötä jätteestä vapautuu runsaasti kosteutta, sekä hiilidioksidia. Hygienisointi kuivaa tuotetta edelleen, ja näin saadaan erittäin kuivaa ja konsentroitunutta lopputuotetta.

Mikroterminen menetelmä ei ole perinteistä kompostointia, eikä siihen myöskään pyritä.

Mikrotermisesti käsitellyn humanuren eli siis ihmisperäisen jätteen lannoitearvo vastaa kananlantaa. Kananlannassa on enemmän fosforia ja liukoista typpeä johtuen siitä, että lanta sisältää myös virtsa-aineet.

Humanure on rakenteeltaan kuivempaa ja hienojakoisempaa kuin kananlanta, ja täten se on myös rakeistettavissa. Hygienisointivaiheen ansiosta humanure on myös patogeenivapaata. Kananlannassa voi sitä vastoin olla muun muassa salmonellaa tai E.colia.

Rakeistetussa muodossa humanure on hajutonta ja siitä aiheutuu mikrotermisen käsittelyn jälkeen enää vähän CO2 – päästöjä.

 HumanureKanan lanta
Kok-N9,5 kg/m39,4 kg/m3
liukoinen N2,62 kg/m34,2 kg/m3
Kok-P2,9 kg/m35,6 kg/m3
Kok-K3,2 kg/m31,5 kg/m3
kuiva-aine90 %57 %
tilavuuspaino300 kg/m3537 kg/m3
N/P/K3,5/1,1/1,2 

Mikrotermiseen  menetelmään perustuva sanitaatio on uraauurtava monessakin mielessä. Siitä saadut kokemukset ovat erittäin positiivisia.

Hiedanrannan tapahtumakeskuksen sanitaatiotilat ovat olleet perustamisen jälkeen lähes joka päiväisessä käytössä.

Uudenlaiseen käymäläkokonaisuuteen on herättänyt laajalti kiinnostusta ja siihen on käyty usein myös varta vasten tutustumassa. Vastaavia tiloja kun ei löydy muualta.

Kuivakäymälöiden siisteyttä ja toimivuutta on kehuttu, mutta myös moitittu. Moitteita on tullut hajuhaitoista, jotka johtuvat lähinnä siitä, että vanhaan rakennukseen ei ole saatu kunnollista ilmanvaihtoa aikaiseksi.

Suurimmat kehut on kerännyt se, että kuivakäymälöiden tuotokset on kerätty ja kierrätetty erikseen kiertotalouden hengessä.

Manure

Taustaa ja tuloksia

Mikrotermisen menetelmän mittavat mahdollisuudet ovat maataloudessa. Navettojen, sikaloiden ja kanaloiden liete- sekä kuivalanta, samoin muu maatiloilla syntyvä biojäte, ne muodostavat yhdessä kaikkialla maailmassa yhteiskunnallisen ongelman. Mikrotermisellä menetelmällä ongelma on selätettävissä

Digi Toilet Systems Oy (DTS ) on tutkinut Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoituksella (2018-2019) mikrotermisen menetelmän soveltuvuutta maatalouden orgaanisten jätejakeiden, eteenkin lantojen, käsittelyyn.

Kokemukset ja tulokset ovat hyviä. Vuorokaudessa (24 h) mikroterminen menetelmä tuottaa tiloille jätteistä puhdasta ja turvallista, fosforin ja muut tärkeät kivennäisaineet sisältävää eläinperäistä lannoitetta tai maanparannusainetta.

Tuotos on lähes hajutonta ja kuivaa multamaista ainetta, valmista joko varastoitavaksi, myytäväksi tai välittömästi takaisin peltoon levitettäväksi.

Kierrätysratkaisua ja maatalouden jätteiden käsittelypalvelua on kaivattu kipeästi maatilojen jäteongelmien ratkaisuksi. Mikroterminen menetelmä onkin otettu erittäin hyvin vastaan ja uusia yhteistyötahoja on löydetty muun muassa luomutuotannosta.

Mikrotermisessä prosessissa käytetään apuna maaperästä eristettävissä olevia mikrobeita. Niiden olosuhteet on optimoitu lämmön, kosteuden sekä hapetuksen suhteen. Ihanteellisissa olosuhteissa mikrobit pilkkovat orgaanisen jätteen hyvin nopeasti, noin vuorokaudessa.

Mikrotermiseen menetelmään liittyy säädettävä etäseuranta, jonka avulla voidaan taata sekä prosessin että lopputuotteen korkea laatu ja puhtaus.

DTS:ssä on tehty jo vuosia hiljaista tutkimustyötä Kiukkaan kehittämän mikrotermisen menetelmän avulla saatujen lopputuotteiden toimivuudesta reaaliolosuhteissa, muun muassa Kangasalla sijaitsevalla koetilalla. 

Kuiva, puhdas, hajuton ja myrkytön, mutta ravinteikas uusioaines auttaa maaperään levitettynä kasvit aivan uuteen kukoistukseen. Siitä on lukuisia näyttöjä koekasvatusten ansiosta.

Eläinperäisten jätteiden käsittelyprosessin aikana tuotokset puhdistuvat kaikista vaarallisista bakteereista, mutta säilyttävät fosforin sekä muut tärkeät ravinteet ja hivenaineet. Lannoitteeksi sopivan maanparannusaineen lisäksi valmistusprosessi tuottaa hiilidioksidia, joka on johdettavissa esimerkiksi maatilojen kasvihuoneisiin.

Raini Kiukas ja hänen johtamansa yritys DTS toimivat tiiviissä yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan, Ympäristöterveyden tutkimusryhmän kanssa. Yhteistyön ansiosta kyetään todentamaan muun muassa käsiteltyjen jätteiden puhtaus eli sekin, että kaikki mahdolliset erilaisia tauteja aiheuttavat patogeenit on saatu prosessin kuluessa hävitetyiksi.

Suomessa muodostuu vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia tuotantoeläinten lantaa, jonka sisältämät ravinteet ovat alihyödynnettyjä. Suurin osa lannasta levitetään edelleen pelloille lietelantana.

Ongelmaksi lanta muuttuu siinä vaiheessa, kun karjatila kasvaa ja lantaa syntyy yli maatilan oman lannoitustarpeen. Silloin lietelantaloden kapasiteetti ylittyy ja viljelijä tarvitsee lisää peltoalaa, jotta lanta saadaan kiertoon. Ongelman ymmärtää parhaiten, kun tiedostaa, että lantaa syntyy maatiloilla jopa kaksi kertaa enemmän kuin maitoa.

Lanta on käsittelemättömänäkin hyvä ravinnepitoinen maanparannusaine. Se sisältää kuitenkin sekä kuivalantana, mutta eteenkin lietelantana niin paljon vettä, että sen kuljetus maatilojen ulkopuolelle lannoitustarkoituksessa on taloudellisesti kannattamatonta.

Jotta maidontuotantoalueiden, suurkanaloiden ja -sikaloiden lanta saataisiin paremmin kiertoon, tulisi lanta saattaa sellaiseen muotoon, että sen varastointi, kuljetus ja käsittely järkevöityy ja tulee tehokkaammaksi.

Mikrotermisellä menetelmällä lannasta valmistuu turvallista, fosforin ja muut tärkeät ravinteet ja kivennäisaineet sisältävää maanparannusainetta.

Maatalouden ammoniakkipäästöt, raskaan koneiston aiheuttama peltojen tiivistyminen sekä ravinteiden ohivirtaus vesistöihin ovat tavalla tai toisella käsittelemättömästä lannasta aiheutuvia ongelmia. Käsittelemätön lanta voi myös levittää sairauksia. Lisäksi siitä aiheutuu huomattavia hajuhaittoja ympäristöönsä.

Teollisuuden orgaaniset sivuvirrat

Teollisuuden eloperäiset jätejakeet

Mikrotermisellä menetelmällä kyetään käsittelemään ihmis- ja eläinperäisten jätteiden sekä biojätteiden lisäksi lukuisia erilaisia teollisuuden sivuvirtoja eli teollisuuden eloperäisiä jätejakeita. Yksi esimerkki on muun muassa oluen mäskistä mikrotermisellä menetelmällä valmistettu koiranruoka.

Mikroterminen menetelmä tarjoaa teollisuudelle mitä moninaisimmat mahdollisuudet saattaa syntyneet tuotannon sivuvirrat kierrätyskäyttöön.

Tuotteiden testausprosessi saattaa kestää ja vaatia esikäsittelyä. Jos kuitenkin teollisuusjätteelle löydetään järkevä uusiokäyttömahdollisuus, kannattaa testaus suorittaa.

Tällä hetkellä DTS:ssä tehdään tiivistä tutkimustyötä muun muassa selluteollisuudesta ylijääneen puuaineksen eli nollakuidun mikrotermiseen käsittelyyn ja lopputuotteen hyödyntämiseen liittyen.

Eloperäisten jätejakeiden käsittelylle on useita syitä. Käsittelyn tulisi olla sellaista, että jätejakeen määrä tai tilavuus pienenee käsittelyn tuloksena ja sen kuljetus sekä varastointi mahdollistuvat ja muuttuvat taloudellisestikin järkeviksi.

Kun käsittelyn avulla jätteen hajutkin saadaan hallintaan, voidaan jätteestä tuottaa hyödykettä (lannoite, maanparannusaine, rehu, kuitumateriaali, lämpöä, energiaa ja niin edelleen). Hygienisoinnin kautta tuote voidaan muuttaa turvallisemmaksi käsitellä, samalla estetään patogeenien aiheuttamien sairauksien leviäminen.

Eloperäistä jätettä syntyy hyvin monelta teollisuuden alalta. Teollisuuden alasta riippuen jätteen laatu, heterogeenisyys, määrä ja koostumus vaihtelevat hyvinkin paljon. Suurin osa syntyvistä jätteistä sisältää ravinteita, mutta esimerkiksi paperi- ja selluteollisuuden sivuvirrat ovat lähinnä kuitua. 

Tässä luettelo niistä teollisuuden aloista, joissa mikrotermiselle menetelmälle soveltuvaa orgaanista jätettä syntyy:

  • Paperi- ja selluteollisuus: nollakuitu ja muut ylijäämäkuidut sekä lietteet
  • Biokaasun tuotannon mädäte
  • PIMA; pilaantuneet maa-ainekset
  • Teurastamot
  • Ruoanjalostus: palvaamot, esikäsittelylaitokset, pakkaamot, valmisruokatuotanto, leipomot,
  • Kuorimot: perunan – ja muiden juuresten kuoret
  • Panimot ja virvoitusjuomatehtaat: mäski
  • Mehustamot: marja- ja hedelmäjätteet
  • Puutarhat, kasvihuoneet
  • Paahtimot

Tälläkin tarinalla on juuret

Raini Kiukas luo kiertotalouteen uusia ulottuvuuksia

DTS:n eli Digi Toilet Systems Oy:n edessä ja takana toimii nainen, ja rinnallaan mies. Nainen on nimeltään Raini Kiukas. Mies on Pentti Kiukas. – Ilman Penaa, vierelläni tukevasti kulkevaa, kuuntelevaa ja auttavaa puolisoani en olisi päässyt koskaan näin pitkälle, sanoo Raini. – Hänen kanssaan matkaamme myös tällä hetkellä, yhdessä eteenpäin.

Kiertotalouden uusien ulottuvuuksien kehittäjän ja keksijän tie tähän päivään ei ole ollut missään mielessä helppo. Se on sujunut ja onnistunut vain ja ainoastaan äärimmäisellä sisukkuudella, paljolla työllä ja synnynnäisellä innovatiivisuudella.

Raini Kiukas on nyt päätä huimaavalla matkalla. Mahdollisuus perustuu ennen kaikkea hänen omiin ominaisuuksiinsa, myös hyvään puolisoonsa, muutamiin merkittäviin lähimmäisiinsä ja jokusiin tukevasti rinnalla seisoviin ammattilaisiin. Raini on matkalla mahdolliseen, koko maailman kiertotaloutta hätkähdyttävään tulevaisuuteen.

Tulevaisuusmatkaan viittaavat Raini Kiukkaan tekemät keksinnöt ja hänen kehittämänsä mikroterminen menetelmä.

Raini ja Pena Kiukas - Kuva Kari Ruoho
Raini ja Pentti Kiukas. Kuva: Kari Ruoho.

Ihmisulosteista maanparannusainetta - ja eläinperäisistä orgaanista lannoitetta

Raini Kiukkaan kehittämänä Suomessa on nyt luotu ensimmäisenä maailmassa menetelmä, jonka ansiosta ihmisperäisestä ulosteesta voidaan viranomaisten luvalla valmistaa ravinteikasta maanparannusainetta.

Ihmisten ulosteiden käsittely maanparannusaineeksi mikrotermisellä menetelmällä tuli akuutiksi, kun Tampereen kaupungin omistama Hiedanrannan suuri tapahtumakeskus tarvitsi alueelle ilman vettä toimivat saniteettitoiminnot.

Raini rakennutti paikalle Euroopan suurimman erottelevan kuivakäymäläkokonaisuuden. Samoihin aikoihin hän ja hänen yrityksensä DTS solmivat yhteistyösopimuksen muun muassa silloisen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian, Ympäristöterveyden tutkimusryhmän kanssa. Yhteistyön avulla saatiin tuotteisiin turvallisuus, kun uusien nopeiden tutkimusmenetelmien avulla voitiin varmistaa patogeenien kuoleminen.

Mikrotermisen käsittelymenetelmän avulla myös  eläinperäiset jätteet, lietelanta ja biojäte saadaan reilun vuorokauden prosessilla puhtaaksi maanparannusaineeksi, esimerkiksi takaisin peltoon levitettäväksi, kasvun vahvaksi vauhdittajaksi.

Miten tämä prosessin, laitteiston sekä tekniikan löytäminen ja sen edelleen kehittäminen omaperäiseksi menetelmäksi, miten se kaikki on onnistunut? Sen taustalla on Raini Kiukkaan sitkeä ja pitkä “nettimetsästys” sekä vuosikausien työkokemus ja laaja tutkimustyö.

– Sisulla minä etsimääni vastausta hain. Ja lopulta löysin, sanoo Raini ja kertoo päästäneensä muutamankin perskeleen etsintämatkallaan.

Kuten näillä nettisivuilla näkyy, ei Raini Kiukkaan tutkimusmatkailu mikrotermisen menetelmän käyttömahdollisuuksista ole jäänyt pelkästään ihmis- ja eläinperäisten jätteiden ja muiden biojätteiden käsittelyyn.

Parhaillaan hänellä on menossa laaja tutkimustyö siitä, miten voitaisiin jatkojalostaa ja hyötykäyttää mikrotermisellä menetelmällä käsitelty, selluloosan valmistuksessa syntynyt ja vesistöjen pohjassa toistaiseksi makaava nollakuitu.

Tie tähän päivään

Raini Kiukkaan koko elämän kulkua on haitannut jo lapsesta saakka vakava synnynnäinen lonkkavika. Jo varsin nuorena Raini sai lääkäriltä lausunnon, jonka mukaan hän olisi nelikymppisenä kävelykyvytön pyörätuolipotilas.

Ilmoitus iski rajusti. Sisukas likka lähti sen tien työn hakuun. Hän pääsi ensin Rauma Repolaan. Mieltä myllersi kuitenkin halu nähdä maailmaa enemmän ja laajemmin. Syynä oli ajatus: “Kohta en enää pääse liikkeelle”.

Ajatustensa siivittämänä ja nopeana toimeen panijana Raini tekikin hetken kuluttua töitä Saksassa, Bayerin lääketehtaan ympäristölaboratoriossa. Reissultaan Raini nappasi halun lähteä opiskelemaan Mikkelin tekuun. Sieltä hän valmistui terveys-/ympäristöteknikoksi. Muutakaan ympäristönsuojelua opettavaa koulua ei nimittäin 70-luvun Suomessa ollut.

Pitkään Kangasalan kunnan ympäristösihteerinä toimittuaan, Raini perusti aikanaan kotikuntaansa kuivakäymälöitä myyvän ja jätevesisuunnittelua tekevän yrityksen. Käymäläkauppa DT-keskus Kuivakäymälä toimii edelleenkin, nyt nettipalveluna.

Tulevaisuuden uhkakuva painoi Kiukkaan mieltä kuitenkin edelleen. – Ehkä en todellakaan kohta enää kävele. Tämä mielessään hän päätti myöhemmin hakea vielä yliopistoon, opiskellakseen hallintotieteitä. – Ajattelin, että sillä tutkinnolla löytyisi helpommin istumatöitä.

Synnynnäisten lonkkanivelten leikkausmahdollisuudet kuitenkin paranivat, ja lopulta Rainikin leikattiin ja seurauksena hän käveli ensimmäisen kerran kivutta ja suorassa. Mutta pian alkoi lonkasta kuulua narske. Uusi ja hieno muovinivel särkyi.

Seuraavaksi lonkan muovi korvattiin metallinivelellä. Se nivel puolestaan alkoi maistua potilaan suussa niin voimakkaasti, että tarvittiin jälleen uusi leikkaus. Toisen leikkauksen “jälkimakuna” Rainilla on nyt kivulias hermosärky, jonka kanssa hän sinnittelee.

Joka tapauksessa, nyt reilusti 60-vuotias Raini Kiukas kävelee. Kivut eivät ole kokonaan pois, mutta mieli tekee monta kertaa ihmeitä. Onnistumiset työssä auttavat sietämään joskus vaikeitakin vaivoja.

Sisu on Kiukas ja Kiukas on sisukas

Yrittämiseen Rainia tuuppasi sisäinen hinku saada aikaan maailmanlaajuinen vallankumous koko nykyisessä sanitaatiojärjestelmässä. Hän näki myös sen, miten vakava sairauksien aiheuttaja saniteettijärjestelmän totaalinen puuttuminen on muun muassa kehittyvissä maissa. Varsinkin lasten sairastumiset ja kuolemat sattuivat, ja sattuvat edelleen naisen sydämeen.

Nyt hänellä on keksintö, hänellä on pieni tuotantolaitos ja monien mahdollisuuksien maailma edessään. Kysymyksessä on ratkaisu. Kuinka suuri, sen aika näyttää.

Teksti: Ulla Aurio
Kuva: Kari Ruoho